Ajankohtaista

Julkaistu 4.3.2024 Päivitetty 11.3.2024 Kela

Suomalainen perusterveydenhuolto on kehittynyt suuntaan, jossa hoidon jatkuvuus toteutuu vain harvoissa paikoissa, usein varakkaammille ihmisille. Uudistettavassa Kela-korvausjärjestelmässä tutkimustietoon ja parhaisiin käytänteisiin perustuva omalääkäri–omahoitaja-malli voisi turvata rakenteellisesti hoidon jatkuvuuden ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia.

Maamme nykyinen hallitus päätti Kela-korvausten osittaisesta palauttamisesta yksityislääkäripalveluihin vuoden 2024 alusta lähtien. Hallitus on linjannut myös, että korvausjärjestelmä uudistetaan. Uusi korvausmalli on tarkoitus ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2025 alusta.

Tässä kirjoituksessa pohdimme, voisiko uusi korvausmalli tukea potilas-lääkäri- ja potilas-hoitajasuhteiden jatkuvuuden parantamista ja mitä se edellyttäisi uudelta mallilta.

Hoidon jatkuvuus hyödyttää kaikkia osapuolia

Hoidon jatkuvuus jaetaan yleisimmin kolmeen ulottuvuuteen:

1. ammattilaisen ja potilaan väliseen hoitosuhteen jatkuvuuteen
2. tiedon jatkuvuuteen mm. potilastietojärjestelmien kautta
3. samaa potilasta hoitavien ammattilaisten ja organisaatioiden välisen yhteistyön kautta toteutuvaan jatkuvuuteen.

Näistä selvästi vahvin tieteellinen näyttö on potilas-lääkärisuhteen jatkuvuudesta. Se parantaa hoidon laatua, vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta, pienentää terveydenhuollon palveluiden kokonaistarvetta ja parantaa potilastyytyväisyyttä.

Potilaalle	Parantaa potilastyytyväisyyttä ja potilasturvallisuutta. Hoitoon sitoutumisen kautta vähentää sairastavuutta ja kuolleisuutta.
Potilas-lääkärisuhteelle	Vähentää tiedon epäsymmetriaa toimijoiden välillä. Lisää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
Lääkärille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille	Lisää työtyytyväisyyttä ja työssä oppimista, vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja yhteistä kumppanuutta. Lisää diagnostisia taitoja, luottamusta ja empatiakykyä.
Palvelujen tuottajaorganisaatiolle	Ohjaa varhaiseen ongelmien tunnistamiseen ja kustannusvaikuttavaan hoidon yhteensovittamiseen. Vähentää päivystyspalvelujen käyttöä ja sairaalahoitojaksojen tarvetta.
Yhteiskunnalle	Pienentää väestön kuolleisuutta. Hillitsee terveydenhuollon kokonaiskustannusten nousua.

Lisäksi suomalaisissa kehittämishankkeissa on todettu, että omahoitaja–omalääkäri-työparimalli toimii perusterveydenhuollossa parhaiten. Pidemmän aikavälin visiona sekä potilas-lääkäri- että potilas-hoitajasuhteiden jatkuvuus olisi terveydenhuollon perustasolla turvattava kaikille kansalaisille, käyttivätpä he hyvinvointialueiden perusterveydenhuoltoa, työnantajien järjestämää työterveyshuoltoa tai Kelan järjestämää opiskeluterveydenhuoltoa.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii laajaa yhteisymmärrystä, yhteisesti sovittuja tavoitteita ja selkeää suunnitelmaa.

Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt eri suuntaan kuin eurooppalaiset ja jotkut pohjoismaiset järjestelmät, joissa perusterveydenhuollon palveluita tuottavat yksityiset ammatinharjoittajat tai lääkärikeskukset. Näissä malleissa kaikki kansalaiset listautuvat valitsemansa yleislääkärin potilaaksi, mikä takaa rakenteellisesti hoitosuhteen jatkuvuuden. Yleislääkäri hoitaa potilaidensa perustason asiat kokonaisvaltaisesti riippumatta potilaan iästä. Vaikka potilaat valitsevat omalääkärinsä, ovat hoitajat, fysioterapeutit ja muut terapeutit mukana perustasolla potilaan hoidossa, joko samassa yrityksessä tai sen ulkopuolella.

https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/960056/hoidon-jatkuvuus-uuden-kela-korvausmallin-tavoitteena-voisi-perustua-omalaakari-omahoitaja-malliin?utm_source=uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Terveysinfo