https://www.lyyti.fi/reg/Miestenpaiva_19112025
Ilmoittaudu linkin kautta
Kimmo on myös mukana.
Tutkimus: Kalliiden eturauhassyöpälääkkeiden ketjutus on vähentynyt – käyttötapa ei perustunut hoitosuosituksiin
Eturauhassyövän hoitoon yleisesti käytettyjen uusien hormonaalisten lääkkeiden ketjutuskäyttö oli 2010-luvun puolivälissä huolestuttavan yleistä Suomessa, vaikka ketjutuksen hyödystä ei ole tieteellistä näyttöä. Viime vuosina ketjutuskäyttö on vähentynyt, mikä on hyväksi sekä potilaiden hoidon laadun että terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta.
Lähes kolmannes niistä eturauhassyöpäpotilaista, jotka aloittivat vuosina 2012–2023 lääkehoidon androgeenireseptorin estäjällä (ARPI-lääkkeellä), käytti vähintään kahta ARPI-lääkettä peräkkäin, paljastaa Kelan ja Tampereen yliopiston rekisteritutkimus.
Lääkkeiden ketjutuskäytön osuus kasvoi yli puoleen lääkkeen aloituksista vuonna 2017, mutta kääntyi sitten laskuun. Vuonna 2022 enää joka kuudes lääkkeen aloitus johti ketjutukseen.
Ketjutuskäyttö tarkoittaa uuden ARPI-lääkkeen aloittamista, kun edellinen on menettänyt tehonsa. Tällaiselle käytölle ei ole vahvaa kliinistä näyttöä, eikä se sisälly hoitosuosituksiin.
– Androgeenireseptorin estäjät ovat tehokkaita lääkkeitä eturauhassyövän hoidossa. Niitä on kuitenkin tärkeä käyttää aina tieteelliseen näyttöön perustuvalla tavalla, jotta potilaalle ei aiheudu tarpeetonta haittaa, sanoo syöpätautien professori emerita ja ylilääkäri Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen.
Eturauhassyöpä on Suomessa yksi miesten yleisimpiä syöpiä. ARPI-lääkkeet ovat yksiä tehokkaimmista hoidoista levinneeseen eturauhassyöpään, ja niitä käytetäänkin yleisesti.
Ketjutuskäytöllä merkittäviä kustannuksia
ARPI-lääkkeet ovat kalliita. Niiden ketjutuskäytöstä 2 700 potilaalla 12 vuoden aikana syntyi yhteensä lähes 44 miljoonan euron kustannus. Ketjutettu toinen lääke oli tavanomaisesti käytössä reilu puoli vuotta.
– Samalla summalla olisi esimerkiksi voinut kustantaa joka vuosi kolmen tuhannen pitkäaikaissairaan mielenterveyspotilaan perheterapeuttisen hoidon. Perheterapia sisältyy Käypä hoito -suosituksiin, mutta julkinen terveydenhuoltojärjestelmä kustantaa sen vain harvoin, sanoo Kellokumpu-Lehtinen.
Uudet lääkkeet ja tarkentuneet hoitosuositukset muutoksen taustalla
Tutkijoiden mukaan ketjutuskäytön vähenemiseen vaikuttivat luultavasti sekä uusien ARPI-lääkkeiden tulo lääkekorvausjärjestelmän piiriin että hoitosuositusten tarkentaminen. Aiemmin ketjutuksesta ei ohjeistettu tarkasti, mutta nykyisin hoitosuosituksissa ei suositella ARPI-lääkkeiden ketjutusta, jos ensimmäinen hoito on auttanut vain lyhyen aikaa tai potilaalla on korkea riski taudin nopeaan etenemiseen.
Ketjutuskäytön yleisyys herättää kysymyksiä hoitokäytäntöjen perusteluista. Mahdollisia selityksiä ketjutukselle ilman tieteellistä näyttöä sen hyödystä ovat muun muassa lääkärin halu välttää palliatiivisen hoidon aloittamista, lääketeollisuuden vaikuttamistyö ja puutteellinen tieto hoitosuosituksista.
– On hyvä uutinen, että ARPI-lääkkeiden ketjutuskäyttö on vähentynyt, kun sen tehosta ei ole näyttöä. Tämä antaa myös rohkaisevia viitteitä siitä, että hoitosuositusten päivittäminen ja niistä tiedottaminen lääkäreille voi vaikuttaa nopeastikin hoitokäytänteisiin, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.
Lääkärin tehtävä on arvioida hoidon hyöty-haittasuhdetta
ARPI-lääkkeitä käyttäneiden potilaiden mediaani-ikä oli 75 vuotta. Ikähaitari oli suuri: nuorin lääkkeen aloittaja oli 41-vuotias ja vanhin 98-vuotias.
Iäkkäillä potilailla on usein monia sairauksia ja lääkityksiä, mikä lisää haittavaikutusten ja yhteisvaikutusten riskiä. ARPI-lääkkeillä voi olla vaikutuksia muun muassa kognitiiviseen toimintakykyyn, sydänterveyteen, kaatumisriskiin ja muiden lääkkeiden tehoon. ARPI-lääkkeet voivat myös aiheuttaa potilaalle monia haittavaikutuksia, jotka voivat merkittävästi heikentää elämänlaatua.
Tutkimus nostaa esiin tarpeen arvioida hoidon hyötyjä suhteessa potilaan kokonaistilanteeseen. Erityisesti yli 75-vuotiaille monisairaille potilaille pitäisi hoitosuositusten mukaan tehdä geriatrinen arvio, jossa kartoitetaan potilaan tilanne monipuolisesti. Osa arviota on myös se, voiko syöpähoidosta aiheutua enemmän haittaa kuin hyötyä.
– Näiden lääkkeiden käyttäjistä moni on jo varsin iäkäs, ja sairaus on voinut edetä jo pitkälle. Lääkärin tehtävä on myös arvioida näyttöön perustuen, milloin ei enää ole potilaan parhaaksi kokeilla vielä yhtä lääkettä vaan keskittyä elämänlaadun tukemiseen, toteaa Tampereen yliopistollisen sairaalan syövänhoidon vastuualuejohtaja, dosentti Maarit Bärlund.
Tiedot ohjaavat kohti vaikuttavampaa ja turvallisempaa lääkehoitoa
ARPI-lääkkeet ovat olleet vuosia niitä lääkkeitä, joista on maksettu euromääräisesti eniten lääkekorvauksia. Niiden käyttöön liittyvät hoitokäytännöt ovat merkittäviä sekä potilaille että yhteiskunnalle. Sekä kustannusten että lääketurvallisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että kalliita, pääosin iäkkäille potilaille suunnattuja lääkkeitä käytetään harkiten ja tieteelliseen näyttöön perustuen.
Lisätietoa
Alkuperäinen julkaisu: Kurko, T., Heino, P., Kellokumpu-Lehtinen, P.-L., Sarnola, K., Koskinen, H., & Bärlund, M. (2025). Real-Life Use Patterns of Androgen Receptor Pathway Inhibitors (ARPIs): A Nationwide Register-Based Study in Finland During 2012–2023. Cancers, 17(19), 3162. https://doi.org/10.3390/cancers17193162
Kommentti Propo
Usein käytännössä toimitaan , niin että lennossa vaihdetaan uuteen lääkkeeseen, kun ensimmäisen teho alkaa hiipumaan. Onko sitten turvallista jäädä, hiipuneen lääkkeen jälkeen, seurailemaan mitä tuleman pitää. Varmasti olisi järkevää, jos PSA antaa merkkejä kihtyvästä PSA arvosta, kuvantaa PET-TT kuvauksella PSMA merkkiaineella kaikki ne potilaat, joiden tauti antaa syytä. Tällöin voidaan sädehoidolla usein vähentää syöpäkuormaa, josta voidaan sitten jatkaa lääkehoidolla. Missään tapauksessa potilasta ei voi jättää heitteille. Ei ole myöskään terveystaloudellisesti järkevää heittää hukkaan niitä terveysinvestointeja, joita mieheen on satsattu, jos taudin annetaan vapaasti edetä. Varmasti tulee esiin myös joitakin kysymyksiä hoitamisen etiikasta. Erikoista, että aina kun puhutaan miehen syövän hoitamisesta, ensimmäisenä mittarina on raha. KJ
Tutkimus: Eturauhassyöpää todetaan maahanmuuttajilla vähemmän – kuolleisuuden osalta tilanne on monimutkaisempi
Syöpärekisterin uusi tutkimus selvitti eturauhassyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta maahanmuuttajilla Suomessa. Erot syövän toteamisen ja kuolleisuuden välillä herättävät kysymyksiä terveydenhuollon yhdenvertaisuudesta.
Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla diagnosoidaan eturauhassyöpää harvemmin kuin Suomessa syntyneillä miehillä, selviää laajasta rekisteritutkimuksesta. Tutkimuksessa seurattiin yli 200 000 Suomessa asuvaa maahanmuuttajaa vuosien 2000–2017 välisenä aikana.
Erot Suomessa syntyneiden ja maahanmuuttajien välillä olivat selviä: Erityisen vähän syöpää todettiin Keski- ja Itä-Aasiasta muuttaneilla miehillä. Ilmaantuvuus Aasiassa syntyneillä oli vain kolmannes Suomessa syntyneisiin verrattuna. Myös Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneilla miehillä eturauhassyövän ilmaantuvuus jäi alhaiseksi.
Kuolleisuuden osalta tilanne oli monimutkaisempi. Joissakin ryhmissä, kuten Itä-Euroopasta muuttaneilla, kuolleisuus oli yhtä suurta kuin Suomessa syntyneillä, vaikka tautia diagnosoitiin vähemmän. Tulos saattaa viitata siihen, että syöpä löytyy osalla maahanmuuttajista vasta myöhemmässä vaiheessa, jolloin sen hoito on vaikeampaa ja ennuste heikompi.
– Maahanmuuttaneilla todetaan vähemmän eturauhassyöpää, mutta on kuitenkin viitteitä siitä, että he eivät selviä syövistä yhtä hyvin kuin Suomessa syntyneet. Tämä voi kertoa hoitoon hakeutumisen esteistä ja siitä, ettei terveydenhuolto toteudu kaikille yhdenvertaisesti, sanoo tutkimusjohtaja Sirpa Heinävaara Suomen Syöpärekisteristä.
Nuorena muuttaneilla syöpä havaitaan herkemmin
Nuorena Suomeen muuttaneilla miehillä eturauhassyöpä todettiin useammin kuin vanhempina muuttaneilla. Tämä voi selittyä sillä, että nuorena muuttaneet käyttävät terveyspalveluja aktiivisemmin. Lisäksi he omaksuvat pidemmän ajan kuluessa samat elämäntavat kuin Suomessa syntyneet, mikä voi lisätä sairastumisriskiä.
Maahanmuuttajien osuus väestöstä on kasvanut merkittävästi. Vuosien 2000–2017 aikana se nousi 2,7 prosentista yli 7 prosenttiin. Tämä tekee maahanmuuttajien terveydestä entistä tärkeämmän kysymyksen.
– Eturauhassyövän ilmaantuvuus tulee kasvamaan tulevina vuosina maahanmuuttajaväestön ikääntyessä. Onkin tärkeää tavoittaa myös maahanmuuttaneet ajoissa, jotta heillä on yhdenvertainen mahdollisuus varhaiseen ja hyvään hoitoon, toteaa tutkija Maarit Lamminmäki Suomen Syöpärekisteristä.
Tutkimus perustui kansallisiin rekisteriaineistoihin ja kattoi kaikki Suomessa vuosina 2000–2017 asuneet miehet. Tulokset antavat uutta tietoa eturauhassyövän riskeistä ja ennusteesta eri väestöryhmissä.
Tutkimus julkaistiin Acta Oncologica -tiedelehdessä.
Tutkija-potilastapaaminen eturauhassyöpään sairastuneille ja tutkimuksesta kiinnostuneille 11.9.2025 klo 16.30
Tutkija-potilastapaaminen, eturauhassyöpä
Biomedicum 1, Sali 3 klo 17.00-19.00
Ilmoittaudu alla olevan linkin kautta
Tutkija-potilastapaaminen, eturauhassyöpä
n short: iCAN organises a series of patient-researcher meet-ups. On Sep 11, we invite people living with prostate cancer, their family members, friends, and anyone interested in cancer research and care to join us at Biomedicum, Helsinki, or online, to learn more about ongoing research projects, participate in discussions, and take part in a lab tour. The event takes place in Finnish. The first part of the meet-up will be streamed. The event will be recorded.
Lämpimästi tervetuloa eturauhassyöpään sairastuneille, heidän läheisilleen, ja kaikille syöpätutkimuksesta ja eturauhassyövän seulonnoista ja hoidoista kiinnostuneille tarkoitetulle yleisöluennolle!
Tilaisuus on osa iCANin potilas-tutkijatapaamisen sarjaa. Tapaamisissa tutkijat kertovat yleistajuisesti meneillään olevista tutkimusprojekteista ja tilaisuuden päätteeksi on mahdollisuus tutustua tutkimuslaboratorioon. Torstaina 11.9. järjestettävässä tapahtumassa kuulemme lisäksi laajasti eturauhassyöpään liittyvistä teemoista aina seulonnasta seurantaan.
Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja keskustelulle, mutta mukaan saa ehdottomasti tulla myös vain kuulolle. Osallistua voi myös etänä. Tilaisuus tallennetaan.
Ohjelma
n. klo 16.30 alkaen kahvitarjoilu paikan päälle saapuville
17:00 – 17:05 Tilaisuuden avaus, Urologian professori,
osastonylilääkäri Antti Rannikko (HY ja HUS)
17:05 – 17:20 Eturauhassyövän seulonta: Miksi ja miksi ei? Antti
Rannikko (HY ja HUS)
17:20 – 17:40 Eturauhassyövän diagnoosi: Miten diagnoosi tehdään:
oireet ja tutkimukset, Urologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri,
dosentti Tuomas Kilpeläinen (HUS)
17:40 – 17:50 Eturauhassyövän yleisyys ja luonnollinen kulku: Miksi
eturauhassyövässä ennusteelliset tekijät ovat niin merkityksellisiä?
Urologian erikoislääkäri, LT Sanna Hallamies (HUS)
17:50 – 18:10 Eturauhassyövän hoito: Mitä hoitovaihtoehtoja on ja
miten ne valitaan? Urologian erikoislääkäri, LL Juho Sippola (HUS)
18:10 – 18:25 Eturauhassyövän seuranta: Miten ja miksi seurataan?
Urologian erikoislääkäri, LT Henrikki Santti (HUS)
18:25 – 18:35 Eturauhassyöpähoitaja: Mikä on
eturauhassyöpähoitajan toimenkuva? Eturauhassyöpähoitaja Mari
Aalto (HUS)
18:35 – 18:45 HY ja HUS eturauhassyöpätutkimus esittäytyy: Miksi
tutkimusta tarvitaan ja mitä tutkimuksia on käynnissä? Antti
Rannikko (HY ja HUS) ja tutkimushoitajat Katja Kiianlinna ja Pauliina
Kuutti (HUS)
18:45 – 19:00 Keskustelua
19.00 – 19:30 Mahdollisuus vierailla tutkimuslaboratoriossa. Mukaan
mahtuu rajattu määrä osallistujia.
Mielenosoitus järjestöleikkauksia vastaan järjestetään budjettiriihen ensimmäisenä päivänä 1. syyskuuta. Kaavaillut lisäleikkaukset entisten päälle merkitsisivät käytännössä sote-järjestökentän alasajoa.
Milloin?
Maanantaina 1.9. klo 8—12.
Missä?
Mielenosoitus järjestetään budjettiriihen välittömässä läheisyydessä. Paikka varmistunee vasta budjettiriihen alla. Mikäli paikka on valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna Etelä-Esplanadilla, mielenosoitus pidetään Esplanadin puistossa.
Ilmoitamme paikan mielenosoituksen Facebook-tapahtumassa, Mielenterveyspoolin somekanavissa ja mukaan ilmoittautuneiden järjestöjen yhteyshenkilöille.
Miksi osoitamme mieltä?
Valtionvarainministeriö esittää sote-järjestöavustuksiin 100 miljoonan euron lisäleikkausta, jolloin hallituskauden aikainen avustusleikkaus nousisi 60 prosenttiin. Hallitus päättää asiasta budjettiriihessään 1.—2. syyskuuta.
Uudet leikkaukset entisten päälle merkitsisivät käytännössä sote-järjestökentän alasajoa ja sitä, että ihmiset eivät saisi enää apua. Tämä merkitsisi valtavaa iskua myös kansalaisjärjestöjen roolille vaikuttajina ja aktiivisen, kriittisen kansalaiskeskustelun käyjinä.
Ilmoittaudu Kimmolle, niin voin varata PROPO-liivejä Sinulle. Mukana on runsaasti järjestöjä.
Vastalause järjestöjen toiminta-avustusten leikkauksille – Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tuen tarve on jatkuvaa ja pitkäaikaista.
Arvoisat poliittiset päättäjät,
Propo – Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry esittää vakavan huolensa suunnitelluista leikkauksista järjestöjen toiminta-avustuksiin. Leikkaukset uhkaavat suoraan heikentää eturauhassyöpään sairastuneiden miesten ja heidän saamaa psykososiaalista tukea, ohjausta ja vertaistukea – erityisesti niillä alueilla, joissa julkiset palvelut ovat jo valmiiksi rajallisia.
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2022 todettiin 5 514 uutta tapausta, mikä vastaa 28 % kaikista miesten uusista syöpätapauksista. Eturauhassyöpä todetaan yleisimmin yli 70-vuotiailla miehillä, ja tässä ikäryhmässä todettiin 3 302 uutta tapausta. Vuonna 2022 eturauhassyöpään kuoli 920 miestä, ja se oli miesten toiseksi yleisin syöpäkuoleman syy. Elossaololuku viiden vuoden kuluttua diagnoosista oli 94 %, mutta toipuminen vaatii muutakin kuin lääketieteellistä hoitoa – se vaatii myös henkistä ja sosiaalista tukea.
Vuonna 2020 Suomessa oli elossa 61 514 eturauhassyöpään sairastunutta miestä. Suomalaisella miehellä on elämänsä aikana 14 % riski sairastua ja 3,9 % riski kuolla eturauhassyöpään. Nämä luvut osoittavat, kuinka laajasti sairaus koskettaa suomalaisia miehiä ja heidän läheisiään.
Järjestömme tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen vertaistukea, neuvontaa, keskusteluapua ja alueellista toimintaa, joka auttaa käsittelemään sairautta kokonaisvaltaisesti. Näiden palveluiden merkitys korostuu erityisesti haja-asutusalueilla, joissa terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja matka tuen äärelle pitkä.
Leikkausten myötä psykososiaalisen tuen määrä laskisi merkittävästi. Tämä lisää deprivaatioriskiä – kokemusta ulkopuolisuudesta, tuen puutteesta ja henkisestä kuormituksesta. Kun potilas jää yksin sairautensa kanssa, seuraukset voivat olla vakavia: mielenterveysongelmat lisääntyvät, hoitoihin sitoutuminen heikkenee ja elämänlaatu laskee. Vertaistuki ei ole luksusta – se on elintärkeä osa toipumista.
Järjestöjen työ täydentää julkista terveydenhuoltoa ja tuo inhimillisen ulottuvuuden hoitopolkuun. Se on myös taloudellisesti järkevää: ennaltaehkäisevä tuki vähentää kriisipalveluiden tarvetta ja säästää yhteiskunnan varoja. Leikkaamalla järjestöjen rahoitusta leikataan samalla potilaiden toivoa, terveyttä ja mahdollisuutta selviytyä vaikeasta elämäntilanteesta.
Me vaadimme, että järjestöjen toiminta-avustukset säilytetään ennallaan ja että eturauhassyöpäpotilaiden erityistarpeet tunnistetaan päätöksenteossa. Jokaisella potilaalla on oikeus tulla kuulluksi, kohdatuksi ja tuetuksi – riippumatta asuinpaikasta tai varallisuudesta.
Kunnioittavasti,
Kimmo Järvinen
Propo – Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry
