https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/unitube?search=d15c395c-2849-4abe-b665-64be04fd50f5
Eturauhassyöpäuutiset
Matkalle Tallinnaan 16.2.2024
9.00 M/S Finlandia lähtee Tallinnaan
8.30 Aamiaisbuffet
11.30 Bussi lähtee sairaalalle
12.30 East Tallinn Central Hospital, H -rakennus 2.krs
13.45 Bussi lähtee raatihuoneen torille.
18.30 M/S Finlandia
18.15 Päivällisbuffet
21.00 laiva saapuu Helsinkiin
Hinta 50 euroa/henkilö
Ole yhteydessä Kimmoon, josa haluat mukaan.
0341 501 4176
Studia Medicina: Eturauhassyöpä tänään – diagnostiikasta hoitoihin
Keskiviikko 17.1.2024 17.00 – 19.00
Järjestäjä
HUS, Helsingin yliopisto ja Biomedicum-säätiö
Studia Medicinat järjestetään hybriditilaisuuksina, joihin voit osallistua joko verkossa tai Meilahden kampuksella, Biomedicum Helsingin luentosali II:ssä osoitteessa Haartmaninkatu 8.
Jos haluat sähköpostitse tietoa Studia Medicinasta ja kutsun tilaisuuteen, voit laittaa viestin osoitteeseen saatio@biomedicum.fi.
17.00 – 17.30
Eturauhassyövän geneettiset ja muut riskitekijät
Antti Rannikko, professori, osastonylilääkäri, Helsingin yliopisto, HUS
17.30 – 18.00
Eturauhassyövän diagnostiikka
Tuomas Kilpeläinen, erikoislääkäri, dosentti, HUS, Helsingin yliopisto
18.00 – 18.30
Eturauhassyövän hoito
Mika Matikainen, toimialajohtaja, dosentti, HUS, Helsingin yliopisto
Puheenjohtajana toimii osastonylilääkäri, Suomen Syöpäinstituutin säätiön Roosa Nauha -tutkimusprofessori Tuomas Mirtti.
Jaa tapahtuma
https://www.hus.fi/tapahtumat/studia-medicina-eturauhassyopa-tanaan-diagnostiikasta-hoitoihin
Viidesosalla miehistä on kiveskohju – Tästä siinä on kyse
7.1. 16:00
JOMOTUSTA, pakotusta ja alavatsalle säteilevää kipua, jonka tarkkaa paikkaa on vaikea osoittaa.
Näin urologi Lauri Flöjt kuvailee sitä, miltä oireileva kiveskohju eli kivespussin laskimoverisuonten laajentuma voi tuntua. Kohju kiveksessä voi myös turvota ja painaa housuissa, vaikka se ei olisi varsinaisesti kipeä.
Kivespussin suonikohjuja on noin 20 prosentilla aikuisista miehistä. Läheskään kaikilla ne eivät oireile tai vaivaa mitenkään, eikä niille silloin tarvitse tehdä mitään.
Kivesten patit kannattaa aina tutkituttaa.
Pienellä osalla kiveskohju kuitenkin oireilee, ja se voi pelästyttää. Kohjut, patit ja pullistumat herättävät monilla ihan syystäkin huolta.
”Kivesten patit kannattaa aina tutkituttaa”, Flöjt sanoo.
Hän työskentelee yksityisurologina Tampereella muun muassa Pihlajalinnassa.
Suonikohjut sijaitsevat tavallisemmin vasemman kiveksen ympärillä, sillä vasemmalla laskimoverisuonten rakenne altistaa kohjuille enemmän kuin oikealla. Kohju pullistuu istuessa ja seistessä, kun veri valuu alas päin. Makuulla kohju ei pullota samalla tavalla, kun veri valuu suonista pois.
”Käytännössä kyse on samanlaisesta ilmiöstä kuin sääressä olevassa suonikohjussa”, Flöjt sanoo.
Jos kiveskohjusta ei ole haittaa, sitä ei aleta hoitamaan. Tutkimus on usein tarpeen, jotta voidaan sulkea pois esimerkiksi kivessyöpä tai lisäkiveksen patit, jotka ovat tavallisimmin hyvänlaatuisia nesterakkuloita.
Kiveskohju hoidetaan, jos se aiheuttaa haittaavaa kipua. Lisäksi se on joillakin yhteydessä hedelmättömyyteen, ja saattaakin tulla esiin hedelmättömyystutkimusten yhteydessä.
Kiveskohjun yhteys hedelmättömyyteen on Flöjtin mukaan monimutkainen. On kuitenkin havaittu, että hedelmättömyydestä kärsivillä miehillä, joiden siemennesteen laatu on heikentynyt, noin 25 prosentilla löytyy kiveskohjuja. Miehillä, joilla siemenneste on normaalia, kiveskohjuja esiintyy puolet vähemmän.
”Kiveskohjut näyttäisivät liittyvän selvästi siemennesteen terveyteen ja sitä kautta hedelmällisyyteen”, Flöjt kertoo.
Hänen mukaansa kiveskohjut voivat heikentää siittiöiden laatua haittaamalla kivesten toimintaa ja nostamalla kivesten lämpötilaa. Kiveskohjut saattavat myös hieman pienentää kivesten kokoa, mikä voi vähentää siemennesteen määrää.
”Yhteys hedelmättömyyteen ei kuitenkaan ole automaattinen”, Flöjt muistuttaa.
Lapsilla kiveskohjuja ei esiinny, mutta jo heti murrosiän muutosten jälkeen niiden esiintyvyys nousee. Yli 80-vuotiaista miehistä jo yli 70 prosentilla on kiveskohjuja.
Haittaava kiveskohju hoidetaan niin sanotulla verisuonen tukkimishoidolla. Kivekseen kulkeva kohjun aiheuttava laskimosuoni tukitaan suonensisäisesti asettamalla siihen metallilankasykeröä tai tukkivaa lääkeainetta.
Toimenpide tehdään röntgenosastolla eikä potilaan tarvitse jäädä sen jälkeen sairaalaan. Tukkimisen tekee radiologi ja toimenpiteitä toteutetaan lähinnä yliopistosairaaloissa. Sen jälkeen pitää olla viikon ajan ponnistelematta.
Operaatioon liittyy vain vähän riskejä, ja noin 90 prosenttia hoidetuista pääsee eroon kivuista ja muista häiritsevistä oireista. Tutkimusten mukaan hoidosta on ollut hyötyä myös hedelmättömyyden hoidossa, vaikka oireita ei olisi, Flöjt sanoo. ”Näitä tehdään Tampereella noin kerran kuussa, eli aika harvoin, sillä kukaan ei tule toimenpiteeseen turhaan. Jotkut jopa valitsevat pienen painontunteen mieluummin kuin suonen tukkimisen, jos kipu ei ole häiritsevää.”
KYSin uudella CyberKnife-tarkkuussädehoitolaitteella hoitoaika lyhenee ja tarkkuus paranee entisestään
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on vaihtanut CyberKnife-tarkkuussädehoitolaitteensa uudempaan malliin, jolla hoidot ovat aiempaa nopeampia ja entistäkin tarkempia. Kehittyneempi laite soveltuu suuremmille hoitokohteille ja siinä on uusia kohdennusmenetelmiä. Ensimmäiset potilaat uudella CyberKnifella hoidettiin joulun alla.
Tarkkuussädehoidot KYSissä alkoivat vuonna 2012 Pohjoismaiden ensimmäisellä CyberKnifella, joka oli käytössä viime elokuuhun saakka. Laitteella hoitoa sai yli 2800 potilasta. Uudella CyberKnifella hoitoajat ovat lyhyemmät, ja näin ollen voidaan hoitaa enemmän potilaita samassa ajassa kuin ennen. Sädehoitoyksikössä arvioidaankin potilasmäärän jatkossa kasvavan. Potilaita tulee KYSiin tarkkuussädehoitoon kaikkialta Suomesta.
Eturauhassyöpä ja aivokasvaimet ovat usein soveltuvia tarkkuussädehoitolaitteella hoidettaviksi
Tarkkuussädehoidon suurin potilasjoukko on eturauhassyöpäpotilaat, joita on noin 60 % potilaista. Toinen suuri ryhmä on neurokirurgiset potilaat, joita on noin neljännes. CyberKnifella voidaan hoitaa myös keuhkokasvaimia sekä esimerkiksi maksassa tai nikamissa sijaitsevia syövän etäpesäkkeitä. Kovin laajojen kohteiden hoitoon, kuten rintasyövän liitännäissädehoitoon laite ei sovellu.
– Säteilyominaisuuksiltaan CyberKnifella annettava hoito on samanlaista kuin millä tahansa sädehoitolaitteella, mutta sen tarkkuuden ja lähes reaaliaikaisen kuvantaohjauksen ansiosta hoitojen toteutus on erityisen tarkkaa. Siksi sillä voidaan turvallisesti antaa hyvinkin suuria sädeannoksia, kertoo ylifyysikko Jan Seppälä.
Erona perinteiseen sädehoitoon on hoitokerran kesto. Yksi hoito CyberKnifella kestää hieman pidempään kuin perinteisellä sädehoitolaitteella, mutta hoitokäyntejä tarvitaan vähemmän. Tämä säästää sekä potilaan että yhteiskunnan resursseja muun muassa hoitoajassa ja -matkoissa.
CyberKnifella esimerkiksi eturauhassyövän paranemiseen tähtäävä ulkoinen sädehoitojakso kestää noin kaksi viikkoa. Hoitokertoja tarvitaan vain viisi, tavallisesti joka toinen arkipäivä. Yksi hoitokerta kestää noin 20–40 minuuttia, riippuen hoitokohteesta ja sädehoitosuunnitelmasta. Tavanomainen ulkoinen sädehoitojakso eturauhassyöpään kestää puolestaan noin kuukauden. Siinä potilas saa sädehoitoa 20 peräkkäisenä arkipäivänä ja hoitokäyntiin varataan noin 15 minuuttia yhdellä hoitokerralla.
CyberKnifella sädehoito kohdistuu tarkasti kasvaimeen ja säästää terveitä kudoksia
CyberKnifessa on kuvantaohjaus, joka tarkistaa sädehoidettavan kohteen sijainnin 15–75 sekunnin välein. Röntgenhoitajat valvovat kuvantaohjauksen toteutumista hoidon aikana ja seuraavat potilaan vointia. Hoidon aikana potilas on koko ajan sekä kuva- että ääniyhteydellä saavutettavissa. Hoidon jälkeen ei tarvita seurantaa sairaalassa, vaan potilas pystyy olemaan hoitokertojen välillä kotona.
Sädehoidon haittavaikutukset johtuvat hoitokohdetta ympäröivien terveiden kudosten altistumisesta säteille ja vaihtelevat elin- ja hoitokohtaisesti.
Esimerkiksi eturauhassyövän sädehoito voi aiheuttaa virtsaamisoireita ja toiminnallisia suolistohaittoja hoitojakson edetessä. Äkilliset haitat ovat yleensä varsin lieviä ja häviävät muutamissa viikoissa, viimeistään parin kolmen kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä.
– Hoidon tarkan kohdentamisen myötä sekä akuutit haitat että mahdolliset myöhäishaitat ovat todennäköisesti vähäisempiä kuin perinteisellä lineaarikiihdyttimellä annetun vastaavan sädehoidon. Vertailevia tutkimuksia kahden erilaisen sädehoidon toteutustavan kesken ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä, toteaa apulaisylilääkäri Kristiina Vuolukka.
CyberKnife S7 eli seitsemännen sukupolven CyberKnife-versio maksoi 3,2 miljoonaa euroa. Laitteen käyttöikä on arviolta kymmenen vuotta. KYSin laite on 588. asennettu CyberKnife koko maailmassa eikä vastaavaa tarkkuussädehoitolaitetta ole muualla Suomessa eikä Pohjoismaissa. Vaihdon yhteydessä vanha CyberKnife myytiin varaosiksi Yhdysvaltoihin.
Reviewing Evidence on Bone Health and Future Directions in Updated Prostate Cancer Guidelines, Journal Club – Rashid Sayyid & Zachary Klaassen
Klikkaa alla olevaa linkkiä
Rashid Sayyid ja Zach Klaassen keskustelevat pitkälle edenneen eturauhassyövän muutetuista AUA-ohjeista keskittyen luuston terveyteen ja tulevaisuuden suuntiin. He korostavat luuston terveyden merkitystä erityisesti miehille, joilla on pitkälle edennyt eturauhassyöpä ja joilla on lisääntynyt luukomplikaatioiden riski iän, ADT-hoidon ja luumetastaasien vuoksi. Ohjeissa suositellaan haurausmurtumien riskin arviointia ja ehdotetaan ennaltaehkäiseviä hoitoja, mukaan lukien kalsium, D-vitamiini ja painoa kantavat harjoitukset. Farmakologisia strategioita, kuten bisfosfonaatteja tai denosumabia, suositellaan potilaille, joilla on suuri murtumariski. Keskustelussa käsitellään myös luuta suojaavien aineiden käyttöä metastaattista kastraatioresistenttiä eturauhassyöpää (mCRPC) sairastavilla potilailla. Tulevaisuudessa he korostavat monitieteisten klinikoiden tarvetta, kehittynyttä PET-kuvantamista, etäpesäkkeisiin suunnattua hoitoa, systeemisten hoitojen biomarkkereita ja täyttämättömiin tarpeisiin vastaamista, kuten mustien potilaiden ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien tulosten parantamista. Istunto päättyy kehotukseen saada lisää tutkimusta optimaalisesta hoidon sekvensoinnista ja yksilöllisistä hoitomenetelmistä.
