Propo / Suomen eturauhassyöpäyhdistys Ry

Yhdistys on valtakunnallinen potilasjärjestö, joka on perustettu vuonna 1997. Yhdistys on Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö.

Propo

Kuva-aineistojen arkisto

by

https://www.kanta.fi/ammattilaiset/kuva-aineistojen-arkisto

Kuva-aineistojen arkisto on Kanta-palveluihin kuuluva palvelu, johon arkistoidaan potilaan hoidon yhteydessä syntyneet EKG- ja kuvantamistutkimukset.

Kun kuva-aineistot tallennetaan Kantaan,

  • vertailukuvat ovat helposti saatavilla yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä, mikä sujuvoittaa ammattilaisten työtä
  • päällekkäisiltä kuvantamistutkimuksilta vältytään
  • potilas näkee OmaKannasta tutkimukseen liittyvän pyynnön, tutkimusmerkinnän ja lausunnon, mikä parantaa hänen mahdollisuuksiaan osallistua hoitoonsa
  • kuva-aineistojen arkistointivelvoite siirtyy Kelalle, jonka ansiosta alueellisista ja paikallisista arkistoista voidaan luopua.

Terveydenhuollon ammattilainen voi hakea kuva-aineistojen arkiston avulla sekä

  • Kuva-aineistojen arkistoon arkistoitua kuvamateriaalia
  • Potilastiedon arkistoon tallennettuja kuvantamisen asiakirjoja.

Terveydenhuollon palvelunantajalla on velvollisuus arkistoida potilaan hoidon yhteydessä syntyneet kuva-aineistot Kanta-palveluihin aiemman STM:n asetuksen 1257/2015 mukaisesti (finlex.fi)(avautuu uuteen ikkunaan) pohjalta. 

Matkalle Tallinnaan 16.2.2024

by

9.00 M/S Finlandia lähtee Tallinnaan

8.30  Aamiaisbuffet

11.30 Bussi lähtee sairaalalle

12.30 East Tallinn Central Hospital, H -rakennus 2.krs

13.45 Bussi lähtee raatihuoneen torille.

18.30 M/S Finlandia

18.15 Päivällisbuffet

21.00 laiva saapuu Helsinkiin

Hinta 50 euroa/henkilö

Ole yhteydessä Kimmoon, josa haluat mukaan.

kimmo.jarvinen@propo.fi

0341 501 4176

Studia Medicina: Eturauhassyöpä tänään – diagnostiikasta hoitoihin

by

Keskiviikko 17.1.2024 17.00 – 19.00

Järjestäjä

HUS, Helsingin yliopisto ja Biomedicum-säätiö

Studia Medicinat järjestetään hybriditilaisuuksina, joihin voit osallistua joko verkossa tai Meilahden kampuksella, Biomedicum Helsingin luentosali II:ssä osoitteessa Haartmaninkatu 8.

Jos haluat sähköpostitse tietoa Studia Medicinasta ja kutsun tilaisuuteen, voit laittaa viestin osoitteeseen saatio@biomedicum.fi.

17.00 – 17.30

Eturauhassyövän geneettiset ja muut riskitekijät

Antti Rannikko, professori, osastonylilääkäri, Helsingin yliopisto, HUS

17.30 – 18.00

Eturauhassyövän diagnostiikka

Tuomas Kilpeläinen, erikoislääkäri, dosentti, HUS, Helsingin yliopisto

18.00 – 18.30

Eturauhassyövän hoito

Mika Matikainen, toimialajohtaja, dosentti, HUS, Helsingin yliopisto

Puheenjohtajana toimii osastonylilääkäri, Suomen Syöpäinstituutin säätiön Roosa Nauha -tutkimusprofessori Tuomas Mirtti.

Jaa tapahtuma

https://www.hus.fi/tapahtumat/studia-medicina-eturauhassyopa-tanaan-diagnostiikasta-hoitoihin

Propon Voimaa vertaisuudesta loma

by

Lomatukihakemukset / hakemuksen tiedot

Jokainen lomatuen hakija täyttää henkilökohtaisesti MTLH:n lomatukihakemuksen. Hakemukset palautetaan lomajärjestöön hakuajan loppuun mennessä. Ensisijaisesti hakijoita kannattaa ohjata täyttämään sähköinen lomatukihakemus MTLH:n verkkosivuilla https://mtlh.fi/hae-lomaa/.

Myönteisistä lomatukipäätöksistä ilmoitetaan lomatuen saajalle noin 2 kuukautta ennen loman alkamispäivää. Mahdollisissa peruutuksissa pyydämme, että lomalainen peruuttaa myönnetyn loman henkilökohtaisesti suoraan MTLH:lle. 

Loman myöntämisperusteet   

MTLH tekee lomapäätökset sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn linjausten mukaisesti. Lomat myönnetään eniten tuettua lomaa tarvitseville.

Tarkemmat loman myöntämisperusteet löydät verkkosivuiltammehttps://mtlh.fi/hakijalle/kenelle-loma-myonnetaan/

Lomapaikka ja aika

LomateemaLomakohdeLoma-aika
Vertaisloma aikuisilleKylpylähotelli Rauhalahti15.04.2024 -20.04.2024

Hakuaika                                   3 kk ennen loman alkamispäivää

Henkilömäärä                           aikuisten lomilla 20 hlöä, perhelomilla 10 perhettä

Omavastuuosuudet                 Loman omavastuuosuus on 25 €/vrk aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä. Alle 17-vuotiailta ei peritä omavastuuta.

Loman sisältö                          

Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa tai perhelomilla perhekoon mukaisissa huoneissa/huoneistoissa, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajanohjelma, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö. Perhelomalla 1–4 vuotiaiden lastenhoito (4 x 2 h).

Lomavaraukset ja muutokset  

Kaikki MTLH:n lomiin liittyvät varaukset ja muutokset lomakohteisiin hoitaa MTLH.

Lisätietoja saa kotisivuiltamme osoitteesta www.mtlh.fi sekä Sirpa Otava, sirpa.otava@mtlh.fi tai p. 040 567 0628.

                           Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry

Viidesosalla miehistä on kives­kohju – Tästä siinä on kyse

by

Katarina Malmberg HS

7.1. 16:00

JOMOTUSTA, pakotusta ja alavatsalle säteilevää kipua, jonka tarkkaa paikkaa on vaikea osoittaa.

Näin urologi Lauri Flöjt kuvailee sitä, miltä oireileva kiveskohju eli kivespussin laskimoverisuonten laajentuma voi tuntua. Kohju kiveksessä voi myös turvota ja painaa housuissa, vaikka se ei olisi varsinaisesti kipeä.

Kivespussin suonikohjuja on noin 20 prosentilla aikuisista miehistä. Läheskään kaikilla ne eivät oireile tai vaivaa mitenkään, eikä niille silloin tarvitse tehdä mitään.

Kivesten patit kannattaa aina tutkituttaa.

Pienellä osalla kiveskohju kuitenkin oireilee, ja se voi pelästyttää. Kohjut, patit ja pullistumat herättävät monilla ihan syystäkin huolta.

”Kivesten patit kannattaa aina tutkituttaa”, Flöjt sanoo.

Hän työskentelee yksityisurologina Tampereella muun muassa Pihlajalinnassa.

Suonikohjut sijaitsevat tavallisemmin vasemman kiveksen ympärillä, sillä vasemmalla laskimoverisuonten rakenne altistaa kohjuille enemmän kuin oikealla. Kohju pullistuu istuessa ja seistessä, kun veri valuu alas päin. Makuulla kohju ei pullota samalla tavalla, kun veri valuu suonista pois.

”Käytännössä kyse on samanlaisesta ilmiöstä kuin sääressä olevassa suonikohjussa”, Flöjt sanoo.

Jos kiveskohjusta ei ole haittaa, sitä ei aleta hoitamaan. Tutkimus on usein tarpeen, jotta voidaan sulkea pois esimerkiksi kivessyöpä tai lisäkiveksen patit, jotka ovat tavallisimmin hyvänlaatuisia nesterakkuloita.

Kiveskohju hoidetaan, jos se aiheuttaa haittaavaa kipua. Lisäksi se on joillakin yhteydessä hedelmättömyyteen, ja saattaakin tulla esiin hedelmättömyystutkimusten yhteydessä.

Kiveskohjun yhteys hedelmättömyyteen on Flöjtin mukaan monimutkainen. On kuitenkin havaittu, että hedelmättömyydestä kärsivillä miehillä, joiden siemennesteen laatu on heikentynyt, noin 25 prosentilla löytyy kiveskohjuja. Miehillä, joilla siemenneste on normaalia, kiveskohjuja esiintyy puolet vähemmän.

”Kiveskohjut näyttäisivät liittyvän selvästi siemennesteen terveyteen ja sitä kautta hedelmällisyyteen”, Flöjt kertoo.

Hänen mukaansa kiveskohjut voivat heikentää siittiöiden laatua haittaamalla kivesten toimintaa ja nostamalla kivesten lämpötilaa. Kiveskohjut saattavat myös hieman pienentää kivesten kokoa, mikä voi vähentää siemennesteen määrää.

”Yhteys hedelmättömyyteen ei kuitenkaan ole automaattinen”, Flöjt muistuttaa.

Lapsilla kiveskohjuja ei esiinny, mutta jo heti murrosiän muutosten jälkeen niiden esiintyvyys nousee. Yli 80-vuotiaista miehistä jo yli 70 prosentilla on kiveskohjuja.

Haittaava kiveskohju hoidetaan niin sanotulla verisuonen tukkimishoidolla. Kivekseen kulkeva kohjun aiheuttava laskimosuoni tukitaan suonensisäisesti asettamalla siihen metallilankasykeröä tai tukkivaa lääkeainetta.

Toimenpide tehdään röntgenosastolla eikä potilaan tarvitse jäädä sen jälkeen sairaalaan. Tukkimisen tekee radiologi ja toimenpiteitä toteutetaan lähinnä yliopistosairaaloissa. Sen jälkeen pitää olla viikon ajan ponnistelematta.

Operaatioon liittyy vain vähän riskejä, ja noin 90 prosenttia hoidetuista pääsee eroon kivuista ja muista häiritsevistä oireista. Tutkimusten mukaan hoidosta on ollut hyötyä myös hedelmättömyyden hoidossa, vaikka oireita ei olisi, Flöjt sanoo. ”Näitä tehdään Tampereella noin kerran kuussa, eli aika harvoin, sillä kukaan ei tule toimenpiteeseen turhaan. Jotkut jopa valitsevat pienen painontunteen mieluummin kuin suonen tukkimisen, jos kipu ei ole häiritsevää.”

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010049651.html