Biologisia lääkkeitä käyttävien tulee uusia reseptinsä hyvissä ajoin. Kaikki vuonna 2023 kirjoitetut reseptin ovat voimassa vain vuoden, vaikka reseptiin olisi kirjattu voimassaoloajaksi kaksi vuotta.
Biologisia lääkkeitä käyttävien, kuten monien diabeetikkojen, reumaa tai tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien on syytä käydä hyvissä ajoin uusimassa lääkereseptinsä. Tänä vuonna kirjoitetut reseptit tulee uusia vuoden sisällä siinäkin tapauksessa, vaikka reseptiin olisi kirjattu voimassaoloajaksi kaksi vuotta.
Taustalla on tämän vuoden alussa voimaan tullut asetus, joka rajaa biologisten lääkkeiden reseptien voimassaoloajan kahdesta vuodesta yhteen vuoteen.
Tieto asetusmuutoksista on saavuttanut lääkärit viiveellä, eivätkä potilastietojärjestelmät ole olleet tilanteesta ajan tasalla. Tämän vuoksi osa biologisten lääkkeiden lääkemääräyksistä on edelleen kirjoitettu kahdeksi vuodeksi. Potilaille on siis päätynyt reseptejä, joissa on väärä voimassaoloaika. Potilasohjeessa ja OmaKanta-palvelussakin saattaa lukea, että lääke olisi voimassa kaksi vuotta, vaikka todellisuudessa voimassaoloaika umpeutuu jo 12 kuukauden päästä lääkkeen määräämispäivästä.
− Käytännössä voi siis käydä niin, että asiakkaalle selviää vasta apteekissa, että resepti ei ole enää voimassa. Tämän vuoksi jokaisen biologisia lääkkeitä käyttävän kannattaa hyvissä ajoin käydä uusimassa tänä vuonna kirjoitettu reseptinsä ennen kuin vuosi reseptin kirjoittamispäivästä on kulunut loppuun, kehottaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.
Taustalla lääkesäästöt
Biologisten lääkkeiden lääkemääräyksiin liittyvä asetusmuutos on osa edellisen hallituksen tekemää lääkesäästöpakettia. Osana vuoden 2023 lääkesäästöjä tarkennettiin lääkäreiden velvoitteita määrätä edullisinta biologista lääkettä ja samalla lyhennettiin biologisten lääkkeiden reseptien voimassaoloaikaa 12 kuukauteen. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole informoineet riittävästi lääkäreitä eikä biologisia lääkkeitä käyttäviä asiasta.
Reseptin voimassaoloajan lyhentyminen yhteen vuoteen koskee ainoastaan biologisia lääkkeitä. Biologisia lääkkeitä ovat esimerkiksi diabeetikkojen käyttämät insuliinit ja monet reuman hoidossa käytettävät itse pistettävät lääkkeet. Niihin luetaan myös muun muassa rokotteet, verivalmisteet (esim. hyytymistekijät), allergeenit, ja geeni- ja soluterapiatuotteet sekä kudosmuokkaustuotteet.
Biologisia lääkkeitä kehitettiin aiemmin lähinnä harvinaissairauksiin, mutta nykyään niitä on enenevässä määrin tarjolla myös yleisten sairauksien, kuten diabeteksen, reumasairauksien, astman, syövän ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon. Jo puolet kehitteillä olevista lääkkeistä on biologisia valmisteita.
Viime vuonna biologisia lääkkeitä käytti Suomessa noin 300 000 henkilöä.
