https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/unitube?search=d15c395c-2849-4abe-b665-64be04fd50f5
Eturauhassyöpä
Matkalle Tallinnaan 16.2.2024
9.00 M/S Finlandia lähtee Tallinnaan
8.30 Aamiaisbuffet
11.30 Bussi lähtee sairaalalle
12.30 East Tallinn Central Hospital, H -rakennus 2.krs
13.45 Bussi lähtee raatihuoneen torille.
18.30 M/S Finlandia
18.15 Päivällisbuffet
21.00 laiva saapuu Helsinkiin
Hinta 50 euroa/henkilö
Ole yhteydessä Kimmoon, josa haluat mukaan.
0341 501 4176
Studia Medicina: Eturauhassyöpä tänään – diagnostiikasta hoitoihin
Keskiviikko 17.1.2024 17.00 – 19.00
Järjestäjä
HUS, Helsingin yliopisto ja Biomedicum-säätiö
Studia Medicinat järjestetään hybriditilaisuuksina, joihin voit osallistua joko verkossa tai Meilahden kampuksella, Biomedicum Helsingin luentosali II:ssä osoitteessa Haartmaninkatu 8.
Jos haluat sähköpostitse tietoa Studia Medicinasta ja kutsun tilaisuuteen, voit laittaa viestin osoitteeseen saatio@biomedicum.fi.
17.00 – 17.30
Eturauhassyövän geneettiset ja muut riskitekijät
Antti Rannikko, professori, osastonylilääkäri, Helsingin yliopisto, HUS
17.30 – 18.00
Eturauhassyövän diagnostiikka
Tuomas Kilpeläinen, erikoislääkäri, dosentti, HUS, Helsingin yliopisto
18.00 – 18.30
Eturauhassyövän hoito
Mika Matikainen, toimialajohtaja, dosentti, HUS, Helsingin yliopisto
Puheenjohtajana toimii osastonylilääkäri, Suomen Syöpäinstituutin säätiön Roosa Nauha -tutkimusprofessori Tuomas Mirtti.
Jaa tapahtuma
https://www.hus.fi/tapahtumat/studia-medicina-eturauhassyopa-tanaan-diagnostiikasta-hoitoihin
Propon Voimaa vertaisuudesta loma
Lomatukihakemukset / hakemuksen tiedot
Jokainen lomatuen hakija täyttää henkilökohtaisesti MTLH:n lomatukihakemuksen. Hakemukset palautetaan lomajärjestöön hakuajan loppuun mennessä. Ensisijaisesti hakijoita kannattaa ohjata täyttämään sähköinen lomatukihakemus MTLH:n verkkosivuilla https://mtlh.fi/hae-lomaa/.
Myönteisistä lomatukipäätöksistä ilmoitetaan lomatuen saajalle noin 2 kuukautta ennen loman alkamispäivää. Mahdollisissa peruutuksissa pyydämme, että lomalainen peruuttaa myönnetyn loman henkilökohtaisesti suoraan MTLH:lle.
Loman myöntämisperusteet
MTLH tekee lomapäätökset sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn linjausten mukaisesti. Lomat myönnetään eniten tuettua lomaa tarvitseville.
Tarkemmat loman myöntämisperusteet löydät verkkosivuiltammehttps://mtlh.fi/hakijalle/kenelle-loma-myonnetaan/
Lomapaikka ja aika
Lomateema | Lomakohde | Loma-aika |
Vertaisloma aikuisille | Kylpylähotelli Rauhalahti | 15.04.2024 -20.04.2024 |
Hakuaika 3 kk ennen loman alkamispäivää
Henkilömäärä aikuisten lomilla 20 hlöä, perhelomilla 10 perhettä
Omavastuuosuudet Loman omavastuuosuus on 25 €/vrk aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä. Alle 17-vuotiailta ei peritä omavastuuta.
Loman sisältö
Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa tai perhelomilla perhekoon mukaisissa huoneissa/huoneistoissa, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajanohjelma, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö. Perhelomalla 1–4 vuotiaiden lastenhoito (4 x 2 h).
Lomavaraukset ja muutokset
Kaikki MTLH:n lomiin liittyvät varaukset ja muutokset lomakohteisiin hoitaa MTLH.
Lisätietoja saa kotisivuiltamme osoitteesta www.mtlh.fi sekä Sirpa Otava, sirpa.otava@mtlh.fi tai p. 040 567 0628.
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry
Immuunivasteenmuuntajien haitat vaativat valppautta
Siru Mäkelä
LT, syöpätautien erikoislääkäri
HYKS, Syöpäkeskus
SIC! LÄÄKETIETOA FIMEASTA
Omaa immuunipuolustusta vahvistavat vasta-aineet ovat vakiintuneet osaksi monen syöpätyypin hoitoa. Hoidon haittana voi syntyä autoimmuunitulehdus, joka voi esiintyä missä tahansa elimessä tai kudoksessa. Haitat pyritään tunnistamaan viipymättä ja ne hoidetaan pääosin glukokortikoideilla, joiden annos ja antotapa valitaan haitan vaikeusasteen mukaisesti.
Omaa T-solupuolustusta vahvistavat vasta-aineet, niin sanotut immuunivasteen muuntajat CTLA-4-vasta-aine ipilimumabi ja
anti-PD-1-vasta-aineet nivolumabi ja pembrolitsumabi sekä niiden yhdistelmät, ovat lyhyessä ajassa lisänneet potilaiden elinaikaa useassa syöpätyypissä. Erityisen merkityksellistä on, että osalla potilaista hoidon hyöty säilyy kuukausia ja jopa vuosia.
Immuunivasteen muuntajat hyväksyttiin ensin levinneen melanooman
hoidoksi, minkä jälkeen anti-PD-1- vasta-aineet ovat nopeasti vakiintuneet Suomessa myös osaksi edenneen keuhkosyövän, munuaissyövän ja
Hodginin lymfooman hoitoa. On odotettavissa, että lähitulevaisuudessa
käyttö laajenee edelleen uusiin syöpätyyppeihin ja käyttöön tulee uusia
valmisteita sekä eri vasta-aineiden yhdistelmiä.
Haittavaikutuksena esiintyy autoimmuunitulehduksia
Tämän lääkeaineryhmän vakiintuminen osaksi rutiinihoitoa on tuonut mukanaan haittavaikutuskirjon, joka poikkeaa perinteisten syöpälääkkeiden haitoista. T-solujen aktivaatio voi syöpäsolujen lisäksi kohdistua myös normaalikudoksiin, jolloin hoidon haittana syntyy kudoksen autoimmuunitulehdus.
Kilpirauhasen toimintahäiriöitä, lihasja nivelkipuja, vitiligoa sekä ihottu –
maa nähdään etenkin anti-PD-1-vastaaineilla, kun taas suolitulehdusta, aivolisäketulehdusta ja kutinaa esiin tyypillisesti enemmän ipilimumabia käytettäessä. Yleistä voimattomuutta ja maksaongelmia esiintyy yhtälailla kummallakin hoidolla.
Kun käytetään ipilimumabin ja nivolumabin yhdistelmähoitoa, haittavaikutusten todennäköisyys kasvaa ja vaikeat haitat lisääntyvät. Haittojen esiintymisessä on eroa myös syöpätyyppien välillä. Tutkimuksissa
keuhkotulehduksen esiintyvyys on ollut suurinta keuhkosyöpäpotilailla,
kun taas vitiligoa ja suolitulehdusta esiintyy etenkin melanoomapotilailla.
Käytännössä autoimmuunitulehdus voi esiintyä missä tahansa elimessä
tai kudoksessa ja myös useassa samanaikaisesti. Merkittävän haasteen
muodostavat epätyypilliset ja harvinaiset haitat, ja usein haittavaikutuksen erottaminen syöpäsairauden aiheuttamista oireista on vaikeaa.
Vaikka immuunivälitteiset haittavaikutukset hoidon aikana ovat tavallisia, ne ovat valtaosin lieviä ja palautuvia. Vakava-asteisia haittoja esiintyy ipilimumabia käytettäessä noin 20–30 %:lla, anti-PD-1-vastaaineilla noin 10–15 %:lla ja näiden yhdistelmähoidolla noin 55 %:lla hoidetuista potilaista.
Haittavaikutukset voivat olla myös henkeä uhkaavia etenkin, jos niiden
toteaminen ja hoito viivästyvät. Toteutetuissa tutkimuksissa valtaosa
haitoista ilmaantui ensimmäisen puolen vuoden aikana, mutta autoimmuunihaitta voi ilmaantua vasta hoitojakson päätyttyä jopa useamman kuukauden kuluttua tai seuraavan syöpähoidon alkamisen jälkeen.
Vakavat haitat hoidetaan immuunivastetta vaimentamalla
Haittavaikutusten ilmaantumista ennustavia tekijöitä ei tunneta ja haittojen toteaminen perustuu potilaan voinnin, oiretilanteen ja verikoearvojen tiiviiseen seurantaan hoitavassa erikoissairaanhoidon yksikössä. Mikä
tahansa uusi poikkeavuus voinnissa, kliinisessä tutkimuksessa tai laboratorioarvoissa selvitetään ja arvioidaan ennen hoidon jatkamista. Lisäksi potilaita kannustetaan ottamaan yhteyttä heti hoitavaan yksikköön, jos vointi tai oiretilanne muuttuu.
Lieviä haittoja hoidetaan oireenmukaisesti. Vakavammat haitat vaativat
immuunivasteen hillitsemistä immunosuppressiivisilla lääkeaineilla,
ensisijaisesti glukokortikoideilla. Glukokortikoidiannos valitaan haitan
vaikeusasteen mukaan. Vakava haitta edellyttää hoidon aloitusta suonensisäisesti korkea-annoksisena, esimerkiksi metyyliprednisoloni 1–4 mg/kg/ vrk. Lievempiasteinen haitta voidaan hoitaa pienemmällä glukokortikoidiannoksella suun kautta otettuna. Jos aloitetulle glukokortikoidihoidolle ei saavuteta vastetta, voidaan käyttää
muuta immunosuppressiivista muuta immunosuppressiivista lääkitystä kuten infiksimabia, mykofenolaatti mofetiilia, takrolimuusia tai siklosporiinia, takrolimuusia tai siklosporiinia. Haitan väistyttyä glukokortikoidihoito lopetetaan asteittain hyvin hitaasti annosta viikkojen kuluessa vähentäen. Yleisimpien haittojen hoitoa ohjaamaan on
kehitetty hoitoalgoritmit, jotka muodostavat pohjan haittojen hoidolle.
Haitan hoidoksi käynnistetyn glukokortikoidihoidon ei ole osoitettu
heikentävän immunologisen syöpähoidon tehoa.
Tieto haittavaikutusten laajasta kirjosta auttaa haitan tunnistamista
Vain harvoin haitat aiheuttavat palautumattomia muutoksia. Näistä tavallisin on kilpirauhasen toiminnan hiipuminen autoimmuunitulehduksen seurauksena. Pysyvänkin haitan kanssa potilaan vointi säilyy hyvänä,
kunhan potilaalle aloitetaan haitan hoidon lisäksi asianmukainen hormonikorvaushoito. Pitkäaikaishaitoista on toistaiseksi kertynyt tietoa
vain rajallisesti, koska seuranta-ajat ovat vielä varsin lyhyitä.
Haittavaikutuksen tunnistaminen ja nopea hoito ovat olennaisia potilaan selviytymisen kannalta. Hoidon turvallisen toteutuksen edellytyksenä onkin, että eri tilanteissa potilaan kohtaava terveydenhuoltohenkilökunta on tietoinen immuunivasteen muuntajien poikkeuksellisesta haittavaikutuskirjosta. •
KYSin uudella CyberKnife-tarkkuussädehoitolaitteella hoitoaika lyhenee ja tarkkuus paranee entisestään
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on vaihtanut CyberKnife-tarkkuussädehoitolaitteensa uudempaan malliin, jolla hoidot ovat aiempaa nopeampia ja entistäkin tarkempia. Kehittyneempi laite soveltuu suuremmille hoitokohteille ja siinä on uusia kohdennusmenetelmiä. Ensimmäiset potilaat uudella CyberKnifella hoidettiin joulun alla.
Tarkkuussädehoidot KYSissä alkoivat vuonna 2012 Pohjoismaiden ensimmäisellä CyberKnifella, joka oli käytössä viime elokuuhun saakka. Laitteella hoitoa sai yli 2800 potilasta. Uudella CyberKnifella hoitoajat ovat lyhyemmät, ja näin ollen voidaan hoitaa enemmän potilaita samassa ajassa kuin ennen. Sädehoitoyksikössä arvioidaankin potilasmäärän jatkossa kasvavan. Potilaita tulee KYSiin tarkkuussädehoitoon kaikkialta Suomesta.
Eturauhassyöpä ja aivokasvaimet ovat usein soveltuvia tarkkuussädehoitolaitteella hoidettaviksi
Tarkkuussädehoidon suurin potilasjoukko on eturauhassyöpäpotilaat, joita on noin 60 % potilaista. Toinen suuri ryhmä on neurokirurgiset potilaat, joita on noin neljännes. CyberKnifella voidaan hoitaa myös keuhkokasvaimia sekä esimerkiksi maksassa tai nikamissa sijaitsevia syövän etäpesäkkeitä. Kovin laajojen kohteiden hoitoon, kuten rintasyövän liitännäissädehoitoon laite ei sovellu.
– Säteilyominaisuuksiltaan CyberKnifella annettava hoito on samanlaista kuin millä tahansa sädehoitolaitteella, mutta sen tarkkuuden ja lähes reaaliaikaisen kuvantaohjauksen ansiosta hoitojen toteutus on erityisen tarkkaa. Siksi sillä voidaan turvallisesti antaa hyvinkin suuria sädeannoksia, kertoo ylifyysikko Jan Seppälä.
Erona perinteiseen sädehoitoon on hoitokerran kesto. Yksi hoito CyberKnifella kestää hieman pidempään kuin perinteisellä sädehoitolaitteella, mutta hoitokäyntejä tarvitaan vähemmän. Tämä säästää sekä potilaan että yhteiskunnan resursseja muun muassa hoitoajassa ja -matkoissa.
CyberKnifella esimerkiksi eturauhassyövän paranemiseen tähtäävä ulkoinen sädehoitojakso kestää noin kaksi viikkoa. Hoitokertoja tarvitaan vain viisi, tavallisesti joka toinen arkipäivä. Yksi hoitokerta kestää noin 20–40 minuuttia, riippuen hoitokohteesta ja sädehoitosuunnitelmasta. Tavanomainen ulkoinen sädehoitojakso eturauhassyöpään kestää puolestaan noin kuukauden. Siinä potilas saa sädehoitoa 20 peräkkäisenä arkipäivänä ja hoitokäyntiin varataan noin 15 minuuttia yhdellä hoitokerralla.
CyberKnifella sädehoito kohdistuu tarkasti kasvaimeen ja säästää terveitä kudoksia
CyberKnifessa on kuvantaohjaus, joka tarkistaa sädehoidettavan kohteen sijainnin 15–75 sekunnin välein. Röntgenhoitajat valvovat kuvantaohjauksen toteutumista hoidon aikana ja seuraavat potilaan vointia. Hoidon aikana potilas on koko ajan sekä kuva- että ääniyhteydellä saavutettavissa. Hoidon jälkeen ei tarvita seurantaa sairaalassa, vaan potilas pystyy olemaan hoitokertojen välillä kotona.
Sädehoidon haittavaikutukset johtuvat hoitokohdetta ympäröivien terveiden kudosten altistumisesta säteille ja vaihtelevat elin- ja hoitokohtaisesti.
Esimerkiksi eturauhassyövän sädehoito voi aiheuttaa virtsaamisoireita ja toiminnallisia suolistohaittoja hoitojakson edetessä. Äkilliset haitat ovat yleensä varsin lieviä ja häviävät muutamissa viikoissa, viimeistään parin kolmen kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä.
– Hoidon tarkan kohdentamisen myötä sekä akuutit haitat että mahdolliset myöhäishaitat ovat todennäköisesti vähäisempiä kuin perinteisellä lineaarikiihdyttimellä annetun vastaavan sädehoidon. Vertailevia tutkimuksia kahden erilaisen sädehoidon toteutustavan kesken ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä, toteaa apulaisylilääkäri Kristiina Vuolukka.
CyberKnife S7 eli seitsemännen sukupolven CyberKnife-versio maksoi 3,2 miljoonaa euroa. Laitteen käyttöikä on arviolta kymmenen vuotta. KYSin laite on 588. asennettu CyberKnife koko maailmassa eikä vastaavaa tarkkuussädehoitolaitetta ole muualla Suomessa eikä Pohjoismaissa. Vaihdon yhteydessä vanha CyberKnife myytiin varaosiksi Yhdysvaltoihin.